Aningaasaateqarfiit aamma legatit

Uani takusinnaavatit aningaasaateqarfiit legatillu ilinniartutut qinnuteqarfigalugillu qinnutigisinnaasatit

Dudo & Povl Brandtip aningaasaateqarfiat

Aningaasaateqarfik pilersinneqarpoq pisortaanermit Povl Brandtimit kiisalu Augusta Brandtimit, Dudomik taaneqartartumit.

Aningaasaateqarfiup siunertaraa suliniutinut tamanut iluaqutissaasinnaasunik siunertalinnut kiisalu suliniutinut pitsaasumik siunertalinnut aningaasaliisarnissaq, soorlu makkununnga: 

  • Kalaallinut skandinaviameersunullu, nunatsinni nunaniluunniit allani ingerlaqqiffiusumik ilinniartunut imaluunniit ilinnialerniartunut. (Ilinniagaq ilinniarnertuunngorniarfimmiit, niuernermut tunngasunut ilinniarnertuunngorniarfimmiit assingusuniillu ingerlaqqiffiussooq.) Aamma ingerlaqqiffiusumik ilinniarnerup ingerlanerani suliffimmik sungiusarnissamut, imaluunniit ilinniarnermut atatillugu sulinissamut aningaasartuutissanik qinnuteqartoqarsinnaavoq.
  • Kalaallit skandinaviamiullu ilinniagartuut ilisimatusarnissaminnut imaluunniit Ilisimatusarfimmi ph.d-eerlutik ilinniarnissaminnut qinnuteqarsinnaapput.

Aningaasaateqarfimmiit skandinaviamiunut tapiineq taamaallaat pisinnaavoq, qinnuteqartoq inuunermi ingerlanerani piffissami pingaaruteqartumi nunatsinni peroriartorsimappat, kiisalu qinnuteqartoq ilinniarnermi aallartinnerani imaluunniit ilisimatusarnermi aallartinnerani nunatsinni najugaqarniarluni aalajangersimaguni.   

Uani paasisaqarnerugit


Ivalo og Minik Fonden

Ivalo & MInik aningaasaateqarfiat kalaallit kunngikkormiorpalaartumik ilinniartitaanermut aningaasaateqarfigaat.

Aningaasaateqarfiup Ivalo & Miniup siunertaraa legatinik kalaallinut, nunani allani qaffasissumik ilinniarusuttunut imaluunniit nunani allani ilinniarusuttunut piginnaanngorsaqqikkusuttunut aningaasanik tunissuteqartarnissaq, aamma ilinniarnermut atatillugu sungiusaatigalugu nunani allani sullivinni kattuffinniluunniit sulisunut. 

Qinnuteqaat aaneqarsinnaavoq uani


Nordplus

Nordplus tassaavoq, siammasissumik ilinniarneq pillugu Nordisk Ministerrådip programmia.   Ukiumut inuit nunat avannarlermiut Baltikummimiullu 10.000-it sinnillit iluaqutigisarpaat.

Uani paasisaqarnerugit


Margrethe Hvidberg eqqaaniarlugu aningaasaateqarfik

Aningaasat – legat - ataasiaannartumik tunniunneqartassapput, Kalaallit Nunaanni ilinniagaqarfinni ingerlaqqiffiusuni kalaallinut anaananut kisermaanut inuuniarnermi aningaasartuutinut atugassatut.

Qinnuteqartut eqqaaniarlugu aningaasaateqarfimmit pissarsinissamik kissaateqartut piffissami qinnuteqarfiusumi tassaapput:

  • Arnaq najugatigisaminik ataatsimik arlalinnilluunniit qitornalik qinnuteqartumit pilersuisussaaffigineqartunik
  • Najukkami meeqqamut/meeqqanut kisimiilluni pilersuisussaatitaasoq
  • Kalaallit Nunaanni ilinniagaqarfimmi ingerlaqqiffiusumi ilinniagaqartuusoq, taanna Ilinniagaqarnermut tapiissutit pillugit Inatsisartut inatsisaat (maannakkut nr. 12, 22. november 2011-imeersoq) naapertorlugu ilinniagaqarnersiuteqarsinnaasoq 

Immikkoortunut qulaani taaneqartunut uppernarsaat qinnuteqaammut ilanngussatut nassiunneqassapput. 

Qinnuteqaallu aamma naatsumik tunngavilersuutitaqassaaq sooq illerpiaq legat-imik kissaateqarnerit pillugu.
Qinnuteqaatit taakkunani uppernarsaatit amigaataatillugit, suliarineqassanngillat.

Ukiut tamaasa 15. januar aamma 15. august qinnuteqarnissamut piffissaliussaapput.

Qiinuteqaat aaguk


Grønlandsfonden

Grønlandsfondenip siunertaa tassaavoq kalaallit Islandimiullu akornanni attaveqaqatigiinnerup nukittorsarnissaa. Aningaasaateqarfik paasisassarsiorluni angalanernut, nunami allami ilinniarnernut, eqqumiitsulianik saqqummersitsinernut, timersorluni takutitsinernut, allanullu eqqumiitsuliornerup ilisimatuussutsip teknologiillu iluani pisunut aningaasaliisarpoq. Aningaasaateqarfiup aningaasaatai siulliit, Islandip naalagaaffiata 1981-imi 1982-imilu aningaasaliissutigai, ullumikkullu Islandip centralbankianit aqunneqarput, ukiumullu erniatigut iluanaarutit aningaasaliissutigineqartarlutik.

Uani paasisaqarnerugit


Åge V. Jensenip aningaasaateqarfia

Åge V. Jensenip aningaasaateqarfia kalaallinut annerusumik ilinniartuinnarnut naatsorsuussaavoq ingerlatanullu Kalaallit Nunaata Danmarkillu avataani pisartunut tapiiffigineqarnissamut tunngasuulluni.

Aningaasaateqarfimmit tunineqarusullutik qinnuteqartut qinnuteqarfimmik nalaani ukuninnga piumaffigineqarput:

  • Qinnuteqartoq ingerlaqqiffiusumik ilinniartuiusaqarpoq
  • Namminersorlutik Oqartussanit ilinniagaqarnersiuteqartussaassalluni

Aningaasaateqarfik ataasiarluni ukununnga tunniunneqartarpoq:

  • Ilinniarnermut atatillugu ilinniarfiup aaqqissuussaanik nunani allani paasissarsiorluni angalanernut.
  • Nunani allani ataatsimiinnernut ilinniarnernut atatillugu tapiutinut.
  • Nunani allaniinnernut ataasiakkaanut ilinniarnernut atasunut tapiutitut.

Legatimit tunniussat qarasaasianik atortunik, ass. PC-nut, mobiltelefoninut allanullu, immikkut pisinernut agguaanneqarsinnaanngillat.

Aage V. Jensenimut qinnuteqarfissaq uani pissarsiarisinnaavat.


Aningaasaateqarfiit allat

Danmarkimi aningaasaateqarfiit 12.000-t missaanniipput, taakkulu aningaasaliissutit 35.000-t missaanniittut, siunertanut assigiinngitsunut tunniunneqartartut suliarisarpaat. Aningaasaateqarfinnik misissuiniaraanni aallarniutissatsialak aana www.legatmidler.dk