GUX-S ilinniartunut immikkut pisariaqartitsisunut ilinniagaq

GUX-S-imut tunngasut ukiunilu pingasuni nalinginnaasumik GUX-ernermiit sutigut allaanerunera uani atuarneqarsinnaapput.

GUX-S sunaana?

GUX-S misiliummik ilinniagaavoq, ilinniartunut immikkut pisariaqartitsisunut immikkut aaqqissuussilluni ilinniarnertuunngorniarnermik ingerlatsiffiusoq. Tassani ilinniartut innarluutillit imaluunniit akornutaat suussusilerneqarsimasut, nalinginnaasumik ingerlatsillutik ilinniarnertuunngorsinnaanngitsut pineqarput.

Ilinniakkanik neqeroorutit immikkut aaqqissuussat suut pineqarpat?

Ilinniakkamik ingerlatsinerit assersuutigalugu aaqqissuunneqarsinnaapput ilinniartitsissutinik ataasiakkaanik ilinniarnertut, kisimiilluni ilinniarnertut, immikkut tapersersorneqarluni ilinniarnertut, immikkut klassini immaqalu nalinginnaasumit sivisunerusumik ilinniarnertut. Ilikkagassatut anguniakkatigut piumasaqaatit allaanerussanngillat, fagillu ataasiakkaat ilinniagarluunniit tamaat naammassigaanni ilinniarnertuunngorniarfiit allat qaffaseqatigissavaat. Taamaalilluni GUX-S GUX-imit nalinginnaasumit allaanerunngilaq, taamaallaalli ataasiakkaat pisariaqartitaat aallaavigalugit aaqqissuussaaginnassalluni. Taamaammat aamma ilinnialernissamut piumasaqaatit GUX-imi ilinnialernissamut piumasaqaatit assigaat.

Ilinniarnertuunngorniarfiit tamarmik immikkut aaqqissuussamik ilinniagaq una neqeroorutigaat, kisiannili ingerlatsinissap neqeroorutiginissaa neriorsuutigisinnaanagu, qinnuteqartut ikippallaarpata imaluunniit immikkut sullissivimmiit inassuteqaatigineqarpat ingerlatsineq ilinniarfimmi allami pisariaqartoq. Ataani annertunerusunik paasissutissaqarpoq.

Misiliilluni aaqqissuussineq

Aaqqissuussineq aallartippoq siorna, ukioq mannalu 1. September 2019 qinnuteqarnissamut killigalugu – ukiumi atuarfiusumi 2019/20-imi ilinniarusuttunut. Malugiuk ilinnialernissamut misilitseqqaassaguit, maannakkut 12. September 2019 tamanna pissammat. Taamaammat ulloq taanna ullorsiutinni immikkoortereersinnaavat.

2017-imi Immikkut Sullissivik aallartippoq, tassanilu ilinniartut immikkut pisariaqartitsisut innersuunneqartassapput, aamma ilinniartitsisut siunnersortaasartussallu ilinniarteqqinneqarneri malitseqartinneqartassapput, ilinniarfiit ilinniartunut immikkut pisariaqartitsisunut ingerlatsinernik immikkut aaqqissuussanik aaqqissuussisinnaaqqullugit.

Ukiumi atuarfiusumi 2019/20-imi immikkut aaqqissuussamik ilinniartitsinernik ingerlatsinerit ilinniartitsinerillu ilinniartunut immikkut pisariaqartitsisunut innersuunneqarsimasunullu aallartissapput. Ukiuni tulliuttuni 2020/21-mi aamma 2022-mi immikkut ilinniartitsinernik ingerlatsinerit misiliutitut ingerlassapput, ingerlaavartumillu nalilersorneqarlutik.

Kikkut GUX-S toqqarsinnaavaat?

Immikkut aaqqissuussamik ingerlatsinertut GUX-erneq naatsorsuussaavoq ilinniartunut uppernarsarneqarsimasumik suussusilikkamik innarluutilinnut, assersuutigalugu autismeqartunut (ASF) imaluunniit ADHD-qartunut, nalinginnaasumik GUX-imi ilinniarnermik ingerlatsisinnaanngitsunut, immikkulli tapersersortaqariaqartunut imaluunniit immikkut aaqqissuussamik ilinniarnertuunngorniartariaqartunut.

Taamaattoq malugiuk ilinniartunngussagaanni piumasaqaatit arlaqarmata.

Immikkut ittunik pisariaqartitsisumit suut ilimagisaappat?

Ilinnit ilimagineqarpoq innarluutivit suussusia ilisimassagit – imaluunniit ilisimalissagit, aamma ilisimassagit qaqugukkut qanorlu innarluutit iluaqusersorsinnaanerlugu.

Innarluuteqarnerit ammaffigissavat, ilinniarfimmiillu taperserneqarnissat ikiorneqarnissallu piumassuseqarfigalugu, pisariaqartitsinerinnaanngitsukkut aammali ilinniarfiup qularnaarniaraangagu ilinniakkatigut inooqataanikkullu ilinniarnerit sapinnginnerit.

Ilinniaqativit ilinniartitsisuilu ilisimassavaat innarluuteqartutit ikiorumallutillu. Ilisimassavat kina tapersersortiginerlugu kinalu ilitsersuisorinerlugu, aamma ilinniarnertuunngorniarnerup taassumaluunniit ilaanik ilinniarnerup naammassinissaanut pisariaqartumik piginnaaneqalernissat ilinniakkatigullu ilisimasaqalernissat piumassuseqarfigissavat.

Ilinniarfiit

Ilinniarnertuunngorniarfiit tamarmik GUX-S neqeroorutigaat, kisianni kommunerisavit avataani imaluunniit ilinniarnertuunngorniarfimmi kommunivit qaninnerpaasaata avataani ilinnialissaguit, ilinniagassanut naleqqiullugu imaluunniit inuttut immikkut peqquteqassaatit.

Aqqutissiuisut attavigikkit

GUX-S-imi ilinniarnerup ingerlasarnera pillugu, ilinniarnertuunngorniarfinni ataasiakkaani ilinniakkat sammivii pillugit allanilluunniit apeqqutissaqaruit Majoriami ilinniarfimmiluunniit aqqutissiuisut attavigikkit. Majoriap imaluunniit ilinniarnertuunngorniarfiup nittartagaani attavissat takusinnaavatit. Aamma Immikkut Sullissiviup pisortaa Else Poulsen, Campus Kujalleq, attavigisinnaavat una aqqutigalugu: elmo@cak.gl, Immikkut Sullissivik paasisaqarfigiumagukku.  

Ilinnialernissamut piumasaqaatit

GUX-S-imut qinnuteqartinnak innarluutit suussusilerneqarsimasariaqarpoq imaluunniit paasiniaavigineqarsimasariaqarluni, pisariaqartitatit ilisimaneqaleqqullugit. Inersimasuuguit nakorsannit ikiorneqarsinnaavutit. 18-it inorlugit ukioqaruit illit nammineq/angajoqqaavit/angajoqqaatut oqartussaasut MISI imaluunniit atuarfiit attavigisinnaavarsi, tassanngaanniillu ingerlaqqeriarnissamut ikiorserneqarlusi.

Ilinnialernissamut karakteeritigut piumasaqaataasut GUX-imut piumasaqaatit assigaat. Ilinniagassatigut karakteeritigut piumasaqaatit angusimagukkit imaluunniit ilinnialernissamut misilitsinnermi angusillutit, taava ilinnialernissaq siunertaralugu suliaq GUX-Immikkut Sulissivik peqatigalugu ingerlatissavat.

Immikkut Sullissivik sulisoqarpoq innarluutit suussusiinik ilinniartitsinermillu immikkut ilisimasalinnik. Immikkut Sullissiviup illit, GUX-imik ilinniarfik suleqatillu naapertuuttut allat – soorlu kommuni – suleqatigalusi paasiniassavaa, ilinniakkamik ingerlatsinissaq sorleq ilinnut naapertuunnerpaanersoq, ilinniarfillu sorleq ilinniakkamik taassumannga ingerlatsinissamik ilinnut neqeroorsinnaanersoq. Tamatumani aammattaaq apeqqutaapput suut pisariaqartinneritit, aamma assersuutigalugu kommunimiit taperserneqarnissat pisariaqartinnerit. Inooqatigiissutsikkut piginnaasatit isiginiarneqassapput, tassami ilinniartut allat sulisullu ilaanni peqatigisarnissaat piginnaaneqarfigisariaqarpat. Immikkut Sullissiviup inassuteqaatai naapertorlugit rektorip ilinnialersinnaanerit tamakkiisumik nalilersussavaa. Tamakkiisumik naliliinermut ilaassapput ilinniartitsissutini angusarisimasatit aamma misilittakkatit kiisalu Immikkut Sullissivimmiit inassuteqaat. Tamakku saniatigut aammattaaq nalilerneqassapput ilinniarfimmi ilinniartullu inaanni inissaqarnersoq aamma ilinniarfimmi immaqalu kommunimiit sulisussanik naammattunik atorfinitsisoqarsinnaanersoq. Imaappoq inatsisitigut piumasaqaateqarsinnaaneq malillugu GUX-S-imi ilinniartunngorsinnaanngilatit, ilinniarfiup ilinniakkamik ingerlatsinissamik ilinnut naapertuuttumik neqerooruteqarsinnaaneranik tamakkiisumik naliliineq apeqqutaassammat.

GUX-imi ilinnialernissamut nalinginnaasumik ilinniakkatigut piumasaqaatit uani takusinnaavatit. 

Qanoq qinnuteqassavit?

Qinnuteqaleruit qinnuteqarnermi immersugassami ilinniakkap normua uku arlaat allassavat: Aasianni GUX-imi GUX-S: 110095, Sisimiuni GUX-imi GUX-S: 110096, Nuummi GUX-imi GUX-S: 110097 aamma Qaqortumi GUX-imi GUX-S: 110098. Tamatuma saniatigut ilinniakkap sammivia sorleq kissaatiginerlugu allassavat.

Qinnuteqaatit tamarmik immersugassaq “Kalaallit Nunaanni ilinniagaqarnissamik qinnuteqaat aamma ilinniagaqarnersiuteqarnissamik qinnuteqaat” immersorlugu suliarineqassapput, immersugarlu nassiunneqassaaq najukkanni Majoriamut. Imaluunniit immersugassaq GUX-S-imut pissarsiariuk ugguuna. 

Oqaatsit

Ilinniarnertuunngorniarfimmi kalaallit qallunaallu oqaasiisa atugaanerat nikerarpoq.

Oqaatsit suut ilinniartitsinermi atornerinut ilinniartitsisoq apeqqutaavoq. Oqaatsinik ilinniarnermi oqaatsit suut atornissaat siumut aalajangeriigaasarpoq, amerlanertigulli illit nammineq ilitsoqqussaralugu oqaatsitit tapertaliussinnaassavatit. Ilinniartitsissutini kalaallit kulturiannut attuumassuteqartuni amerlanertigut kalaallisut oqaluttoqartarpoq, ilinniartitsisorlu qallunaatut oqaaseqartuutillugu ilinniartitsinermi oqaatsit tassaassapput qallunaat oqaasii. Ilinniartitsinermi oqaatsinik atuineq annertunerusumik paasisaqarfigerusukkukku ilinniarfik oqaloqatigisinnaavat.

Aningaasaqarneq

GUX-imi ilinniartutut ilinniartuunersiaqarnissat qinnutigisinnaavat.

Ilinniartuunersiat annertussusaannut apeqqutaavoq 18-it qaangerlugit ataallugilluunniit ukioqarnersutit. Ilinniagaqarnersiat pillugit paasissutissat annertunerusut uaniipput. 

Kollegia

Ilinniarnerpit nalaani kollegiamiinnissat qinnuteqaatigisinnaavat, kisianni inigisannut tunngatillugu immikkut pisariaqartitsiguit immaqalu sunngiffinni immikkut ikiorsertariaqarlutit, ilinniarnertuunngorniarfiup siumoortumik neriorsuutigisinnaanngilaa kollegiap ilinnut naapertuuttuunissaa. Taama pisoqartillugu naapertuuttumik inissarsiorninnut atatillugu kommuni akuliutsinneqarsinnaavoq.

Kollegiat pillugit annertunerusumik paasisaqarsinnaavutit uani Ilinniartuuneq.