United World Colleges

United World Colleges (UWC) aqqutigalugu GUX-imi ilinniarnerpit ilaa nunami allami ingerlassinnaavat

United World Colleges

United World Colleges (UWC) aqqutigalugu GUX-imi ilinniarnerpit ilaa nunami allami ingerlassinnaavat

 

Piviusut:

  • Sivisussusaa: uk. 2
  • Qinnuteqarnissap killinga: 1. februar
  • Aningaasaqarneq: Ilinniagaqarnersiat
  • Ilinniarnermi oqaatsit: Tuluttut
  • Paasissutissat: www.uwc.org imlt. ilinniarfiit nittartagaat.

UWC sunaana?

United World Colleges tassaavoq International Baccalaureate (IB), ukiuni marlunni ingerlanneqartartoq (2. aamma 3.g.). 

Kalaallit Nunaat ilinniarfinnik marlunnik suleqateqarpoq: 

Nammineerlutit aalajangersinnaanngilat UWC-mik ilinniarfik sorleq ilinniartunngorfigilissallugu, kisianni qinnuteqaatinnut ilanngullugu salliutikkusutat ilanngussinnaavat.

Kikkut aallarsinnaappat?

UWC ukununnga piukkunnarpoq:

  • Ilinniarnerup aallartinnerani 16-19-nik ukiulioqaruit (1. september)
  • Qinnuteqarnerpit nalaani 1.g.-mi atuartuuguit
  • Karakteerivit agguaqatigiisinnerini minnerpaamik C-miikkuit (GGS-skala malillugu) aamma tuluttoornermi minnerpaamik C-mik karakteereqaruit (killiffimmi karakteeri siulleq)
  • Nunarsuaq misigisaqarfigerusukkukku angerlarsimaffiillu qimallugu ungasissorsuarmiinnissannut sapiissuseqarlutit
  • Suliniuteqarnissamut piareersimaguit – ilinniarfimmiinnaanngitsoq, kisianni aamma timersornikkut aammalu nammineq piumassuseq atorlugu inunnik ikiunissamut sulerusussusseqarlutit
  • Kalaallit Nunaannut sinniisoorusullutit ikinngutivit Kalaallit Nunaat pillugu aammalu kalaallit kulturianik oqalutuuttarnissaannik piumassuseqaruit

Qinnuteqarneq

Qinnuteqaatit makkuninnga imaqassaq: 

  • Karakteerivit assilineri (killiffimmi karakteeri siulleq), tuluttunngortitaq.
  • Ilinniarfigisannit naqissusilikkamik peqanngiffinnik/atuanngiffinnik nalunaarsuiffik.
  • Minnerpaamik quppernermi ataatsimi qinnuteqarninnut tunngavilersuutaasumik tuluttut allaaserisat.
  • Ilinniartitsisuniit marlunniit tapersersuillutik inassuteqaatit tuluttoortut, taakkunannga aappaa tuluttoornermi ilinniartitsisorisat.
  • Najugaqarfigisarsimasavit allattorsimaffiat uppernarsaat.
  • Inunngornermut/ kuisinnermut allagartap assilinera.
  • Passivit assilinera.
  • Una immersussavat: Kalaallit Nunaata avataani ilinniarnernut ilinniagaqarnersiat/immikkut tapiissutinut qinnuteqaat
  • Allagartat pingaarutillit allat (assersuutigalugu sivikinnerusumik sivisunerusumilluunniit nunami allami najugaqarsimanermut uppernarsaatit).

Qinnuteqaat aqqutissiuussissumut imaluunniit ilinniarfigisanni pisortamut tunniunneqassaaq. 

Toqqaanermi periuseq

Qinnuteqaatit Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfimmi Nuummiittumi suliarineqassaq, nalilersorneqassalluni akuerisaanissamut piumasaqaataasut tamakkersimaneritit aammlu ilinniagaqarnersiuteqarnissamut piumasaqaataasut malillugit akuerineqarsinnaanersutit. Tulliullugu qinnuteqartut akornanni toqqarlugit oqaloqatigisassat toqqarneqassapput oqaloqatigiinnerillu tunngavigalugit toqqaavittoqassalluni.

Aqqutissiuineq

UWC-mut atatillugu aqqutissiuineq Københavnimi Kalaallit Illuanit aamma ilinniarfimmi UWC pillugu aqqutissiuisup ingerlattarpaat.

Aningaasaqarneq

Namminersorlutit Oqartussat ilinniarnermut aningaasartuutit, najugaqarneq (nerisat ineqarnerlu) aamma ilinniagaqarnersiat akilertarpaat. Nerisanut ineqarnermullu aningaasartuutit ilinniagaqarnersianit ilanngaatigineqartarput. Pisut assigiinngitsut amerlanertigut ilinniarfiit qanittuini pisarput amerlanngitsuinnarnillu ungasinnerusumut nikittoqartarluni. Ilaatigut periarfissaqartassaaq nunanut allanut nunap qanigisaaniittunut angalanissamut ilaatigut ”project weeks”-inik taaneqartut iluatsillugit. Naliginnaasumik ilinniagaqarnersiat naammattarput.